martes, 21 de mayo de 2013

POESIA AYMARA.............THAKHI (CAMINO)

THAKHI
Publicación  electrónica  por Reyna Condori Valencia[1]

Suma irpir thakhi
Walirukiy  irpita.
Sumawjaruy  puriyita,
Lup’iwij  qhantañapataki.

Qalanak  chhijllanukurïtawa,
Laq’a wiñay  janchimxa.
Ispall  kayujan jalayañapataki,
Akatjamat  purïwir jak’achasa
( Clemente Mamani Laruta, 1994: 78 en cartilla de educación Bilingüe. S.A.A.D.-  Radio San Gabriel)



[1] Estudiante de la Carrera de lingüística e Idiomas de la Universidad Pública de El Alto. La Paz-Bolivia.

canción en aymara..................AXAWIR IMILLA

AXAWIR IMILLA (canción)
Publicación  electrónica  por Reyna Condori Valencia[1]
Axawir imillätwa
Jilïr mallkun  phuchhapatwa
Taqit lart’asiri.
 Qawrajasa tama tama
Ch’uñujasa pirwa pirwa
q’apha imillätwa

Jumätat ukasti
Ch’uqi panqarar uñtata
thayansay  lupinsay
suma qhallallt’ir imilla

Muyt’am  muyt’am  kullakitay
thuqt’am  thuqht’am  kullakitay
qullqi  tilinkit  umayamay
quri  tilinkit umayamay

Jinay  sarxañäni
way wayasisa
jinay sarxañäni
way wayasisa
jinay sarxañäni


[1] Estudiante de la Carrera de lingüística e Idiomas de la Universidad Pública de El Alto. La Paz-Bolivia.

viernes, 17 de mayo de 2013

PATAK KAYUN THUQHUR LAQ’U... siwsawi EL CIEMPIÉS BAILARÍN

PATAK KAYUN THUQHUR  LAQ’U
Reyna Condori Valencia (2013)[1]
Patak kayun  jhimmy  laq’ux  k’isimirin uta jak’apanw jakäna. Thuqhuñax  jupan  munat  lurawipanwa. Phuyur uñtat wali q’apha  kayunakanïnwa. Kisimiran  utap patxaruw mistuñ wal munirïna. Ukhamarak takinuqañ  qalltañs wal munirïna.
Ukatx jhimmy laq’ux akham jayllïna. Taqit sipans wali j’cha yatintat  thuqhurix akankxiwa! Jupan kayunakap k’isimir uta patxan takisir ist’añax  jan  ist’kañänwa. K’isimiranakax wali  mulljataw kuns kamachi  uk  uñjir mistupxäna. Patak   kayun  laq’ux  jaylliskakïnwa : taqit sipans jach’a  yatintat  thuqhurix  akankxiwa!
 Jimmyw mayampi! sasaw p’iqinchir k’isimiarax  säna.
Janiw irnaqañs, ikiñs atkapktti!
 Janit yaqha tuqur thuqhur sarkasma!
 P’iqinchir k’isimirax arkirinakaparux Jimmir yaqha tuqur  irparpayapxañapatakiwx säna.
Janiw p’iqinchir k’isimira! Niyaw sarxa!  Sasaw Jimmyx säna. Jupax Topon utaparuw jak’achasïna. Jhimmyx topon uta thiyapaar sarasaw mayamp thuqhuñ   qalltäna.
Jupax jaylliwipampix  sarantaskakïnwa: Taqitsipans wali jach’a  yatintat  thuqhurix  akankxiwa!
Ukhamax tata topox  wali thithitaw mistunïna, ukat akham säna. Jimmy,  nayax jukhutwa ukampirus  janiw uqaraktti! Janit yaqaha tuqur thuqhur  sarasma? Sasaw satäna.
Jimmyx juk’a llakitänwa kunatix  jupax taqi tuqun ch’axmïna. Ukhamarusti, Jimmy laq’ux yänakap apthapisisaw  uka chaqat yaqha tuqur sarxäna. Jupax sarantaskakïnwa, sarantaskakïnwa,  wali qaritäxasax    samart’añas wakisirjamaxänwa. Jupax mä quqa  kayuwjaruw  ikjxatäna. Wat’jtatän  ukapachax   mä walja panqaranakan chaqanxänwa.
 Akawjax utajaniwa sasaw Jimmy laq’ux säna.
Jimmyx  wali  kusisitaw jikxatasïna. Ukhamarusti  jupax janiw  jach’a cuervo  jupa patxankataps amuyaskänti.
Jimmyx kusisitapat  thuqhuñ qalltasax cuervo jamach’iruw ch’axmïna. Ukatx   jach’a cuervox   jimmyr thuqhur  uñjasax p’iqip aynachar alt’äna.
T’aqhi Jimmy!
Cuervo jamach’ix jank’akiw juparux  jalxatäna, chhuruñap aysatatasaw   patak kayun laq’urux achxarüna.
Patak kayun laq’ux akham sasaw   arnaqasïna:  Yanapt’apxita, yanapt’apxita!
  jamach’ katurix  ukatuqinakan sarnaqkasax  cuervo jamach’ir tuyur uñtäna. Jupax janiw Cuervo jamach’ munkänti, kunatix jupax cuervo jamach’ix jan wali yatiyiritapw amuyäna. Ukhamaxa jupax fusilapamp mä kut  ch’usatuqiruw cuervor mulljañatak qhuxtayäna. Cuervo jamach’ix Jimmyrux  antutjänwa. Patak kayun laq’ux  jaquqtasax  wali   ch’amampiw usuchjasïna.
Uka luräwix laq’utakix mä wanichjawïnwa. Jupax taqikun yâpar lurañw yatiqäna. Ukampirus  kawkin thuqhuñs sum  uñjasirixänwa. Jupax mä suma chaqa  thuqhuñatakix thaqhasïna. Janiw khithirus ch’axmxänti juparus  janirakiw  khithis ch’axmxarakïnti.
Ukhamaw patak kayun laq’ux taqinins  yäqatañ  qalltäna.

EL CIEMPIÉS BAILARÍN
MORENO, Marisa (2008): “El ciempiés bailarín”, Lenguaje 3 de primaria. El Alto-Bolivia, Edic. Editorial Don Bosco (Edb). Págs. 133,134 y 135.

Jimmy el ciempiés vivía cerca de un hormiguero. Su gran aficción era bailar. Tenía unas patitas agiles como las plumas. Le encantaba subirse encima del hormiguero y empezar a taconear.
Jimmy cantaba: ¡Ya está aquí, el mejor, el más grande bailador!
Era muy molesto oír tantos pies, retumbando y retumbando sobre el techo del hormiguero. Las hormigas asustadas salían para ver lo que ocurría.
El ciempiés seguía cantando: ¡Ya está aquí, el mejor, el más grande bailador!
¡Otra vez Jimmy!, decía la hormiga jefe.
¡No podemos trabajar ni dormir!
¡No puedes irte a otro sitio a bailar!
La hormiga jefe ordeno a su tropa de hormigas que llevaran a Jimmy a otro lugar.
¡No, hormiga jefe! ¡Ya me voy! Dijo Jimmy. Este se acerco a la casa del señor topo; se puso al lado de la topera y vuelta a taconear.
Seguía con su canción: ¡Ya está aquí, el mejor, el más grande bailador!
El señor topo enfadado, salió y le dijo: ¡Jimmy, estoy ciego, pero no sordo! ¿No puedes ir a otro sitio a bailar?
Jimmy estaba un poco triste, porque en todas partes molestaba. Cogió sus maletas y se marcho de allí. Empezó a caminar y caminar, hasta que estaba tan cansado que no tuvo más remedio que descansar. Se quedo dormido bajo un árbol. Cuando despertó al día siguiente, estaba en un campo lleno de flores.
¡Este será mi nuevo hogar!, dijo el ciempiés.
Tanto se entusiasmo Jimmy, que no se dio cuenta que un gran cuervo estaba justo encima de él, en el árbol.
Jimmy se puso a taconear con tanta alegría que llamo la atención de cuervo. Este inclino el cuello y vio a Jimmy taconeando.
¡Pobre Jimmy!
El pájaro se lanzo sobre él con gran rapidez. Abrió su bocaza y cogió al ciempiés.
El ciempiés gritaba: ¡Socarro, socorro!
Un cazador, que andaba por allí, observo al cuervo volando.
No le gustaban mucho los cuervos, pues él creía que le dan mala suerte.
Hizo un disparo al aire para asustarlo. El cuervo soltó al ciempiés. Al caer, el ciempiés se dio un gran batacazo.
Esto le sirvió de lección. Aprendió a ser más responsable y fijarse bien donde se ponía a bailar. Busco un lugar seguro y allí danzaba y bailaba. No molestaba a nadie ni a él le molestaban.
Así fue como el ciempiés empezó a ser respetado por todos.




[1] Estudiante de la carrera de lingüística e idiomas

Rosa Roja

viernes, 10 de mayo de 2013

CHAPAQUITA POESIA EN AYMARA

CHAPAQUITA
 Traducido por Reyna Condori Valencia 
Chuxña uraqijat jiwak chapakita,
Pampa panqaranakat pullirani.

Laqamput phulluni, jawiranakat k’anani,
Panqart’at munkañ sumiruni…
Jallu qallta paxsit q’aphini.
Chuxña uraqijat jiwak chapakita.

Jumax mä ch’aqa ch’uwa uma uñachayta
Ukhamarak muxsa uwasanakat  lurat wallqa uñachaytaxa.
Jumax llullu tunqut lart’asiwinitawa
Ch’uxña huertat nayrani.

Gitanillanakat sipans juk’amp lart’aykiri.
Uraqijankir jiwak chapakita.


CHAPAQUITA
TEXTO ORIGINAL DE: Oscar Alfaro
Dulce chapaquita de mi tierra verde,
Con polleras de rosas silvestres.

Con manta de cielo, con trenzas de ríos
Con un primoroso sombrero florido.
Con todo el aroma del mes de diciembre.
Dulce chapaquita de mi tierra verde.

Tú luces zarcillos de agua cristalina
Y rubios collares de uva campesina

Tienes la sonrisa de los choclos tiernos
Y los ojos verdes de los verdes huertos.

Y eres más graciosa que una gitanilla.
Dulce chapaquita de la tierra mía.

jueves, 9 de mayo de 2013

EL HILO Y LA AGUJA
Texto original en castellano disponible  de  JORDAN, Beatriz y otros (2002).Construyamos nuestro lenguaje. Ediciones AlbaTor. La Paz-Bolivia. Pags. 64-65
Traducido por Reyna Condori Valencia (2013)
CH’ANKHAMP  AWUJAMPI

Mä kutix  mä awujaw   ch’ankha muruq’urux säna:
─Kunats jumax ukham jach’a jach’ tukta ukhamarak wali  khiwintatata?
─Aka uraqin  wali jach’a  amuyasiñmatakiti?
─Jaytarpayit mama awuja─sasaw ch’ankhax säna.
─Jumar jaytarpayaña?  Jumar jaytarpayaña? Kunata?  Juman  wali jach’a  amuyasitamatw  sisma . Mayampis saskakïwa, kunatix p’iqijar jutkitu ukanak saskakïwa ─Sasaw awujax sarakïna.
─Kuna p’iqirak mama! Jumax janiw alfiliraktati;  jumax  awujätawa.  Awujax janiw  p’iqinikiti. Nayan jach’ätajax jumatakix kuna wakiskirisa?.  Sapamayniw  Dios awkin churatapx  katustana. Jakawim  uñaqasim,  jan yaqhan jakawip uñch’ukimti.
─Jumax  wali jach’a jach’ tukuritawa─ Sasaw awujax säna.
─Ukhamaskapintwa─ Sasarakiw ch’ankhax säna.
─Kunata?
─Akax wali sumapuniwa! Kunatix nayax ch’uktwa. Ukax   jaqisan  isinakapas k’achanchanakapasa, ukx jumax uñjasmawa. Kunatix khithis nayatsipans chukuspa?
─Juma? Akapi juk’amp wali sumaxa!  Jumat ch’uktaxa?  Jumax khithiti   ch’ukki ukx janiw yatktati. Ch’ukurix nayatwa─Sasaw awujax säna.
─Jumax  telanaks  p’iyartawa ukat lurtaxa. Nayaw ch’ukthapta; nayaw chikat chikatanaks  ch’ukthapta; nayaw  telarux  jiwak  uñtayta.
─chiqawa. Ukat sipansa? Nayaw telanak p’iyarta; nayapuniw nayraqat sarta, wali ch’amampiw   juman mistuñamatak nukt’ta; kuntix nayax lurta ukaruw jumax jay sista─sasaw awujax sarakïna.
─Emperador  irpirin nayraqatapanx  tambor jawq’irinakax sararakiwa─sasaw ch’ankhax säna.
 Juma emperadora? Sasarakiw awujax jay säna.
─Janiw uk siskti. Chiq sipanxa, jumaw arkirjam  lurtaxa; nayraqat sarasax kunatix utjki ukanak uñachaytaxa;  jan wakiskir irnaqaw lurtaxa. Nayaw isinak ch’ukthapta, t’irthapta ukhamarak  chinthapta.
Ukham  aruskipkapxipanxa,  isi ch’ukur warmiw  baronesan  utaparux purïna.
Aka lurawix baronesan utapanw mäkipäna. Baronesaxa, jupax jan ch’ukurin qhiphapar sarnaqaskañatakiw isi ch’ukur warmirux jupa jak’arux jakayäna.
Isi ch’ukur warmix purïnwa, tela katüna,  awuj katusaw ch’ukuñ qalltäna. Ch’ankhas awujas wali kusisitaw  ch’ukurin amparapan suma telanx sarxarupxäna. Suma ch’ulqhi anunankjamaw sarantapxäna.
Ukatx awujaw arsüna:
─Jilata ch’ankha,  ninkhara aruskayatax ukx mayamp arusiñ qalltaskakitati?  jumax uñjam  aka yatintat isi ch’ukur warmix nayampikiw sum luri. Nayax jupan luk’ananakapanw sarxarta, wali jak’anw  telanak aynachar alayar p’iyarasin sarxarta.
Ch’ankhax janiw kuns siskänti kuunatix saraskakïnwa.   Awujan Jisk’a p’iyanakap  jist’arataparux jach’achat  ch’ankhaw jan kamsas llupantäna.  yatxatatax lurañ yatiwa, janiw kuna ina arunaks ist’añ munkiti . Ukham siskaspas ukhamaw ch’ankhax sarantäna. Awujax ch’ankhan jan jaysatax  amukirakiw jan kamsas sarantäna.
Isi ch’ukuñ utax wali amukinwa. Awujan p’it p’it p’it  uxupakiw telanx ist’asïna.
Inti jantipanxa, Ch’ukur warmix  ch’ukuñap  sukt’asaw sarxañatak wakichasïna. Pusïr  urunw ch’ukuñ tuküna, ukatx  thuqhuñ suykamiw qhipharäna. Ukatx phunchhaw arumaw purïna. Baronesax uka ch’ukut isimpiw isthapisïna. Isi ch’ukurix Baronesar  isthapisiñ yanapt’añatakix  kuna chaq chhitthapiñatakis awujas kurpiñur t’irt’asitaw saräna. Baronesar isthapiykasax uksat aksaruw awujamp chhitthapïna. Ukhamarak uksat aksaruw isirux botonanak chhitkatas, isipx  q’imphantäna. Ukatx ch’ankhax awujar phiskasiñatakix akham sas jiskt’äna:
─Jichhax jumax sita: Khithis baronesan janchipan thuqhurix sari? Khithis isimp kushka k’achanchas sari? Khithis ministronakamp diplomatico chachanakampix thuqhuni?  Jumax ch’ukuñanak yänakamp sarañlaykux  uywatan kanastaparuw  saräta. 
Awujax janjamakiw kuns siskänti, ukampirus mä  wali  yatxatat  jach’a p’iqin  alfileraw jupachikaskäna. Ukatx akham säna.
─Yatiqam ipi, jumax ch’ankhatakikiw wali qaris jupan thuqt’ir sarañapatak  telar p’iyaras qartaxa, ukat jumax ch’ukuñ yänakamp khuskhaw qhiphartaxa…Jumax nayjam luram , nayax janiw khithitakis thakhinak jist’arktti. Nayax kawkirutix t’irkatapxitu ukaruw qhipharta.

Ukhamaw aka siw säwx mä yatintat yatichirirux   sista; Jupax p’iqip unxtayasaw  situ.
─Nayax awujjamarakiw walja ch’ankhanakatak  wakisiriyäta.